TJ31

... Eli kuukausi lähtöön! Aika on kulunut uskomattoman nopeasti ja heinäkuutakin on eletty jo yli puolenvälin. Kolmen viikon päästä alkaa koulut täällä Suomessa (ainakin meillä Kittilässä), mutta samalla kun kaverit valmistautuvat ylioppilaskirjoituksiin, mie yritän parhaani mukaan valmistautua Belgiaan lähtöä varten. Suurin huolenaihe on luonnollisesti matkatavarat: mitä ja miten pakata vuodeksi mukaan? 

Isäntäperheeseen olen pitänyt yhteyttä säännöllisen epäsäännöllisesti. Tänään laitoin heille vielä sähköpostia, mutta nyt meillä on yhteinen WhatsApp-ryhmä, jossa on jo jaettu muutamia kuvia ja kerrottu kuulumisia! Perhe vaikuttaa edelleen tosi lämpimältä ja ihanalta, toivottavasti tulen heidän kanssa toimeen yhtä hyvin oikeassa elämässä kuin viestien välityksellä vaikuttaa!

Fiilis on samaan aikaan haikea ja innostunut. Välillä en malttaisi odottaa lähtöpäivään asti, mutta toisaalta en haluaisi jättää tätä elämää Suomeen. Mun lähipiiri suunnittelee parhaillaan ensi vuoden menoja ja mun ikäisillä alkaa abivuosi. Kirjoitukset, penkkarit, valkolakki odottaa heitä ensi vuonna, mulla vasta vuoden päästä siitä. Vähän sitä rupeaa itsekin miettimään, että oliko tämä pakko tehdä nyt, kun vuoden päästä voisin olla jo onnellisesti valmistunut. Eniten päänvaivaa tuottaa kuitenkin se fakta, etten pääse näkemään mun parhaiden ja lähimpien ystävien lakkiaisia. Tiedän kuitenkin muitakin, jotka lähtevät vaihtoon juuri ennen abivuotta, joten ehkä saan sieltä suunnalta vertaistukea!

Viimeisen vuoden ajan mun arki on muuttunut melkein radikaalistikin, kun viime talvena kuljin viikonloput ja loma-ajat töissä, ja ajokortti ja täysi-ikäisyys on antanut huomattavasti lisää vapautta aiempaan verrattuna. Nyt olen kesän aikana ehtinyt viettää aikaa pelkästään kotona lomaillen harvinaisen vähän, kun kesäkuussa tein parin viikon reissun Ruotsiin ja nyt päivät kuluvat lastenvahtina. Heinä-elokuun vaihteessa sulkeudun viikoksi Leville erään lastenleirille ohjaajaksi, viimeinkin! Elokuun puolella on odotettavissa ainakin Simerock Rovaniemellä, vaikka pitäisi kyllä käydä yksi saksan koekin tekemässä koululla ennen sitä...

Vielä pitäisi hankkia Suomen lippu (Belgian lippu on jo hankittu) ja tuliaiset ostaa. Tai edes saada suunnitelmien tasolta konkreettiseksi listaksi siitä, mitä haluaisin oikeasti sinne viedä.

Ja olihan mulla suuret luulot itsestäni, kun loppukeväästä kuvittelin käyttäväni kesäloman hyödyksi ja opiskelevani flaamin kieltä ahkerasti. Voin kertoa (ja samalla vahvistaa äitini odotukset), etten todellakaan ole saanut aikaiseksi opiskella mitään. Toisaalta, noh, onhan tässä vielä aikaa.